Etusivu > Uncategorized > Mitä missä milloin?

Mitä missä milloin?

Kirjoitan tätä blogia synnyinseuduillani Vihteljärvellä, Kankaanpään maalaiskylässä. Tasan kymmenen vuotta sitten tein epätavallisen ratkaisun ja muutin teini-ikäisenä yksin Tampereelle lukioon. Jääkiekko oli ensisijainen syy muuttoon, mutta vähintään yhtä paljon päätökseen vaikutti halu vaihtaa maisemaa. Kyseinen muutto seurauksineen on toistaiseksi eniten elämäni laatua parantanut päätös, jonka olen tehnyt.

Luin pääsiäisenä Richard Floridan uusimman Who’s Your City-teoksen, jonka keskeisen ajatuksen ajattelin tässä jakaa. Floridan mukaan ihmisellä on elämässä kolme suurta kysymystä, joihin hän etsii vastausta: 1) mitä haluaa tehdä elämässään, 2) missä haluaa elää ja 3) kenen kanssa? Elämäänsä ajattelevat ihmiset käyttävät suurimman osan ajastaan mitä-kysymyksen pohtimiseen. Mitä-kysymyksen lopputulemana tulisi olla selkeä suunnitelma unelmien muuntamisesta tavoitteiden ja toteutuksen kautta tuloksiksi.

Sen sijaan missä-kysymyksen pohtiminen jää useimmilla vähäisemmälle huomiolle. Floridan mukaan kuitenkin asuinpaikan valinta on suurin elämänlaatuun vaikuttava päätös, koska asuinpaikka vaikuttaa niihin mahdollisuuksiin, joita ihminen kohtaa. Ensinnäkin paikka, jossa asuu määrittelee tarjolla olevat työmarkkinat, siten työpaikan, tulotason ja usein urapolun. Toiseksi asuinympäristö määrittelee läheiset ihmiset eli ne keiden kanssa viettää aikaa sekä sinkkumarkkinat, joilta todennäköisesti löytää puolison. Kolmanneksi asuinpaikka määrittää koulut, joita lapset käyvät, kaverit joiden kanssa he leikkivät ja sen sosiaalisen ympäristön, jossa he kasvavat.

Floridan mukaan onnellisuus syntyy mahdollisuudesta toteuttaa itseään. Oikea paikka antaa ihmiselle mahdollisuuden puhjeta kukkaan ja hyödyntää omaa lahjakkuuttaan. Tästä syystä lahjakkaiden ihmisten kannattaa asua isoissa keskuksissa saadakseen kaiken hyödyn irti omista taidoistaan. Tuskinpa Christiano Ronaldokaan ilman ManU:a Manchesterissa asuisi. Paikka voi myös antaa ihmiselle jotain johon kuulua, jotain josta olla ylpeä ja yhteisön, jonka tuntee omakseen.

Aikaisemmin ihminen asui vanhempiensa kanssa synnyinkodissaan, kunnes löysi puolison, jonka kanssa perusti yhteisen kodin. Elämässä oli yksi iso muutto. Nykyään ihmisen elämässä on keskimäärin kolme isoa muuttoa: 1) muutto opiskelupaikkakunnalle, 2) muutto yhteen puolison kanssa ja 3) muutto perheellisenä omaan kotiin. Muutot ajoittuvat aikuisuuden alkutaipaleelle. Näin siis keskivertoihmisellä. Ihmisten kyky ja halu muuttaa vaihtelee kuitenkin merkittävästi. Yleisesti on havaittu, että ihmisten muuttokyky on suoraan verrannollinen henkilön koulutukseen eli koulutetut henkilöt muuttavat useammin kuin kouluttamattomat. Myös muuttomatkalla on merkitystä: mitä suurempi on muuttomatka, sitä pienempi muuttovalmius. Suurin osa ihmisistä asuu koko elämänsä yhden kaupungin alueella, osa muuttaa 150km säteellä olevaan suurempaan kaupunkiin ja vain hyvin harva muuttaa yli 150km säteellä vielä suurempaan kaupunkiin, saati sitten ulkomaille. Fakta on, että jos vaihto-oppilasvuosia ei lasketa, hyvin harva suomalainen on oikeasti asunut ulkomailla. Uuden sukupolven myötä tämä asia muuttunee merkittävästi.

Oletko koskaan miettinyt, mikä on oma elämänkarttasi, jota katsot? Punnitsetko Tampereen nukkumalähiöitä (Lempäälä, Kangasala, Pirkkala, Nokia ja Ylöjärvi) mielessä punaisen tuvan ja perunamaan perustaminen? Vai teetkö tutkailua elämänlaadultaan paremman Tampereen ja työmarkkinoilla houkuttelevan Helsingin välillä? Onko kädessäsi kenties EU:n kartta ja katsastelet eri kaupunkeja? Vai kaipaatko kenties kunnon kansainvälistä kokemusta ja globaali kartta kädessäsi mietit Kiinan, Intian, USA:n ja Venäjän erilaisia kulttuureja?

Oli karttasi mikä tahansa, seuraavat viisi kysymystä auttavat kenties hahmottamaan, onko paikka oikea sinulle:

  1. Miten paikka vaikuttaa työhön ja uramahdollisuuksiin? Eli millaiset ovat alan työmarkkinat alueella, mitä kehitysmahdollisuuksia se tarjoaa, millainen palkkataso on alueella jne
  2. Kuinka tärkeää sinulle on tärkeimpien ystäviesi ja perheesi läheinen sijainti? Eli miten paljon painoarvoa annat sille, että voit tavata läheisiäsi usein ja viettää heidän kanssaan aikaa verrattuna muihin mahdollisuuksiin.
  3. Millainen asuinpaikka sopii elämäntyyliisi? Mitä edellytyksiä elämäntyylisi asettaa asuinpaikalle? Eli esimerkiksi mitä harrastat, miten haluat viettää vapaa-aikaasi, syötkö ulkona vai kokkaatko kotona jne. Esim surffaajan kannattaa asua rannikolla.
  4. Miten asuinpaikka sopii persoonallisuuteesi? Eli oletko extrovertti, joka kaipaa vilinää ja vilskettä vai omaa rauhaa rakastava introvertti jne.
  5. Miten paikka sopii elämänvaiheeseesi? Eli etsitkö hyvää sinkkuseuraa, lastentarhaa vai vanhainkotia jne.

Hyvä työkalu asuinpaikkapäätökseen löytyy myös Who’s Your Cityn ja Creative Classin sivuilta:http://creativeclass.com/whos_your_city/place_finder/place_yourself.php

Täydellistä asuinympäristöä tuskin on olemassa, joten paikanvalinta on aina kaupankäyntiä sen välillä, mitä todella tarvitsee ja mitä ilman voi elää. Muuttaisitko esimerkiksi Iisalmeen, jos saisit sieltä unelmatyöpaikan? Entä olisitko valmis lähtemään Ukrainaan tai Uralille perustamaan uutta tehdasta, jos tavoitteenasi olisi hankkia kansainvälistä kokemusta? Liika mukavuusalueella eläminen saattaa myös kostautua. Kiintyminen kiinteistöön esimerkiksi Valkeakoskella saattaa sitoa liiaksikin paikkakuntaan ja estää näkemästä uusia mahdollisuuksia. Asunto on useimpien henkilöiden elämän suurin hankinta ja asuntolainaa maksetaan koko aikuisikä. Asunnonhankintaa ei kuitenkaan tulisi tarkastella sitouttavana sijoituksena vaan se on katto pään päälle, joka voidaan laittaa kaupan, kun elämäntilanne muuttuu.

Elämänvaihe vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisessa elinympäristössä ihminen haluaa asua. Missä-kysymyksestä seuraa siis kysymys milloin. Kotiteollisuutta lainaten siinä vaiheessa kun ”on auto- ja asuntolaina, on koira ja kakara, on IKEA-kalusteet ja vaimolla salilla treenatut pakarat” on hieman heikompi lähteä rakentamaan maailman valloitusta. Poissuljettua se ei missään nimessä ole, mutta kenties kannattaa uskoa Kilroyn slogania: Go before it’s too late. Jos siis vähänkään pohdit, pitäisikö lähteä, niin lähde. Yhden muuttujan yhtälöä on helppo maksimoida, mutta kun muuttujat lisääntyvät ja eri muuttujien välillä vallitsee korrelaatioita, saattaa yhtälöryhmän ratkaiseminen tulla monimutkaiseksi. Itseään voi myös huijata uskottelemalla, että aina voi palata takaisin. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että ihmiset eivät juuri koskaan palaa.

Jotta ei syntyisi liian positiivista kuvaa muuttamisesta, on syytä todeta, että muuttaminen itsessään ei lisää ihmisen onnellisuutta vaan päinvastoin. Perheen ja ystävien lähellä asumisen on havaittu kasvattavan hyvinvointia ja ihmisten onnellisuutta. Tutkimusten mukaan tarvitaan kuusinumeroinen luku korvaamaan tämä menetetty onnellisuus. Samoin tutkimuksessa on myös havaittu, että suurin osa ihmisistä yliarvioi muuttamisen hyödyt kaunistellen kuvaa uudesta kaupungista kaltaisekseen, uskoen, että ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella ja pettyvät paikanpäällä. Jos siis tuntee olonsa kotoisaksi elinympäristössään, niin miksi muuttaa. Christian Morgansternin sanoin: ”Home is not where you live but where they understand you”.

Oman suunnistamisen aloittamiseen sopii sitaatti Metallicalta: ”How can I be lost if I got nowhere to go?” (Metallica, The Unforgiven III)

Tero Luoma

Mainokset
Kategoriat:Uncategorized
  1. Ei kommentteja.
  1. No trackbacks yet.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: