Etusivu > Uncategorized > Sivupöydässä

Sivupöydässä

Osallistuin kevään aikana suuren ajattelijan ja pohdiskelijan, filosofi Esa Saarisen Teknillisen Korkeakoulun luentosarjalle. Luennot herättivät paljon ajatuksia ja mietteitä, joista osa räjähti tajuntaan välittömästi ja osa jäi hautumaan jonnekin syvälle – mahdollisesti myöhemmin oivallettavaksi. Voimakkain välitön oivallus kevään aikana tapahtui, kun Esa toi esiin ajatuksen sivupöydistä…

Tänä päivänä moni ihminen elää elämäänsä hyvin voimakkaasti tietyn muotin ohjaamana. Tuttu ja turvallinen koetaan usein paremmaksi vaihtoehdoksi, kuin uusi ja epävarma. Vaikka maailma ympärillämme pienenee ja tilaisuuksia itsensä toteuttamiselle on lähes rajattomasti, pitäydymme silti vanhassa ja hyväksi koetussa ja ummistamme silmämme mahdollisuuksilta, jotka eteemme avautuvat. Esan sanoja mukaillen elämme uomassa ja annamme vain virran kuljettaa. Kellumme suuressa virrassa vaikka siitä välillä haarautuisikin pienempiä sivujokia, jotka tarjoaisivat mahdollisesti uusia näkökulmia elämään. Istumme elämän suuressa pöydässä omalla paikallamme, emmekä uskalla edes vilkuilla sivupöytiin.

Sivupöytään poikkeaminen vaatii siis ennen kaikkea uskallusta. Uskallusta jättää taakse tuttu ja turvallinen ja uskallusta ottaa vastaan uusi ja tuntematon. Uuden asian kohtaaminen ole koskaan helppoa ja mitä suuremmasta muutoksesta on kyse, sitä suurempaa rohkeutta sen toteuttaminen vaatii. Toisille uskaltaminen voi tarkoittaa ensimmäisen suuren esitelmän pitämistä työelämässä. Toisille taas matka lentokoneessa on vielä tänäkin päivänä rohkeutta vaativa uusi asia. Mestariesimerkkinä suuresta uskalluksesta on hyvä ystäväni Rantasen Mika, joka keräsi rohkeutensa ja muutti vuoden vaihteessa uuteen maahan ja uuteen kulttuuriin, vailla tarkkaa tietoa siitä mihin oli astumassa. Alku oli varmasti haastavaa, mutta kaikesta päätellen mies on sopeutunut hyvin. Voihan olla, että tästä viattomasta loikasta sivupöytään avautuu kaverille täysin uusi elämän pääuoma ja mies jää sille tielleen…

Sivupöytään poikkeaminen vaatii kuitenkin aina myös harkintaa. Vaihtelun tuomaa uutuuden viehätystä ei saa tavoitella vain sen uutuuden viehätyksen takia, sillä kaikki sivupöydät eivät ole tavoittelemisen arvoisia. Aina ruoho ei ole vihreämpää aidan toisella puolella ja joissain asioissa pitäytyminen vanhassa on se parempi vaihtoehto. Hieno asia sivupöytään poikkeamisessa kuitenkin on se, että se ei välttämättä sulje ovea takanaan. Usein se jättää avoimeksi mahdollisuuden palata takaisin vanhaan, jos tarjonta ei jostain syystä miellytä. Peruuttamattomiakin sivupöytiä kuitenkin löytyy, joten kannatta olla tarkkana. Sitä milloin loikka sivupöytään on kannattavaa, on mahdoton toisen ihmisen sanoa. Se on jokaisen itse opittava tunnistamaan.


// juho

Mainokset
Kategoriat:Uncategorized
  1. Ei kommentteja.
  1. No trackbacks yet.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: