GO!

Haluaisin jakaa viisauden joka on helpoittanut minua lukuisia kertoja päätöksenteossa. Kutsun sitä itse GO!-säännöksi. GO!-sääntö on auttanut minua saamaan töitä, kontakteja, ystäviä sekä lukuisia uusia kokemuksia. Joskus se on myös aiheuttanut pahaa verta, ja olen saattanut menettää joitain asioita, mutta loppuen lopuksi säännön hyödyt ovat aina ylittäneet haitat.

GO!-sääntö tarkoittaa tilannetta, jolloin olen päätöksentekotilanteessa, jossa minun tulee päättää teenkö tietyn asian vai en. Tällöin mielessäni käy sananparsi ”GO or no-go?”. Näitä tilanteita tulee vastaan monta kertaa päivittäin. Esimerkiksi joka aamu sängyssäni mietin nousenko ylös herätyskellon soidessa vai laitanko torkun päälle. En ole vieläkään saanut päätöksentekoa tavoitellulle automaatiotasolle, jolloin minun ei tarvitsisi miettiä GO!-sääntöä aamuisin. Matka on pitkä, mutta tällä hetkellä torkku kääntyy päälle huomattavasti harvemmin kuin ennen GO!-säännön käyttönottoa.


GO!-sääntö ei kuitenkaan tarkoita sitä että ryntäisin aina uusiin tilanteisiin suinpäin. Se tarkoittaa tietyn asian hyötyjen ja haittojen nopeaa puntaroimista mielessä, ja tämän jälkeistä päätöksentekoa. Olen huomannut että useimmiten hyödyt ja haitat ovat tasoissa, ja olen tilanteessa jossa kumpi tahansa päätös, joko tehdä asia tai jättää se tekemättä, voisivat olla oikeita. Tässä vaiheessa GO!-sääntö tulee kehiin, ja valitsen asian tekemisen.

GO!-säännön hyödyntämisestä on omalta kohdaltani lukuisia esimerkkejä. Yksi tärkeimmistä valinnoista työurani kannalta oli lähtö Filippiineille kesällä 2007. Minulla oli monia syitä olla vastaanottamatta työtarjousta kuten perhe, kaverit, turvallisuus, opiskelujen pitkittyminen, uuteen kulttuuriin muuttaminen sekä mielenkiintoinen kesätyöpaikka Suomessa. Lopulta GO!-sääntöä noudattaen päädyin lähtemään 9 kuukauden komennukselle Manilaan, ja tätä päätöstä en ole katunut. Kyseisen päätöksen ansiosta sain arvokasta työkokemusta, kontakteja, kavereita ympäri maailmaa, matkustusmahdollisuuksia sekä sillan tuleviin työpaikkoihini niin viime kesänä HSBC-pankkiin kuin tänä kesänä Procter & Gamblelle.

Toinen elintärkeä ja hieman erilainen päätökseni oli keväällä 2006, kun päätin lähteä takaisin Suomeen kesken Malesian vaihtoni. Minulla olisi ollut edessä vain viikko tenttejä, jonka jälkeen puolentoista kuukauden bookattu loma ympäri Kaakkois-Aasiaa olisi odottanut minua. Turvallisuussyistä jouduin kuitenkin vaikean ja nopean päätöksen eteen, ja lopulta päädyin ottamaan 11 tunnin taksin lentokentälle, ja ensimmäisen mahdollisen lennon Eurooppaan. Muistan vieläkin kun istuin Hämeenlinnan McDonaldissa matkalla lentokentältä kohti kotia, ja mietin mitä ihmettä teen taas +5-asteisessa Suomessa 1000 euroa köyhempänä, kun minun pitäisi olla surffaamassa Balilla. Jälkikäteen tämä päätös oli kuitenkin kriittinen, ja tässäkin päätöksessä käytin GO!-sääntöä.

Noudatan GO!-sääntöä usein kun olen cocktail-kutsuilla tai juhlissa, ja näen mielenkiintoisen ihmisen. Olen huomannnut että tuolla hetkellä on muutama sekunti aikaa mennä kyseisen ihmisen luokse keskustelemaan ennen kuin joku toinen ehtii tehdä sen. Ei siis kannata mennä hakemaan ruokaa tai käydä vessassa ja ajatella että menen sen jälkeen vaan mennä (GO!) välittömästi. Säännön noudattamisella olen saanut lukuisia asioita eteenpäin töissä sekä tavannut monia ystäviä ja mielenkiintoisia henkilöitä niin lentokentillä, kadulla kuin juhlissa.

GO!-sääntö on ollut hyödyllinen, kun varaan matkoja ja lentoja. Havaintojeni mukaan lähes 100 prosenttia kavereiden kanssa suunnitelluista matkoista ei toteudu, mikäli toimeen ei ryhdytä välittömästi. Jos kerran lähdetään niin matkojen etsiminen tulee aloittaa heti, ja sopivan löytyessä tehdä varaus samantien. Kaverini ympäri maailmaa ovatkin saaneet hämmentyneinä soittoja mitä ihmeellisimpiin aikoihin, kun olen varmistanut heidän läsnäolonsa matkakohteessani, jotta voin klikata lentojen maksu-painiketta.


Viimeisin esimerkki GO!-säännöstä on viime torstai-illalta, kun olimme hyvien ystävieni Pertun ja Ellun kanssa meillä Helsingissä. Kello oli vähää vaille kahdeksan, ja meillä oli hirveä nälkä. Päätimme lähteä keskustan terassille syömään, mutta matkalla aattelimme poiketa junalla katsomaan miltä tunnelma vaikuttaa Britney Spearsin –keikan edessä Hartwall Areenalla. Hallin edessä oli liikemies, jolta oli jäänyt kolme lippua käyttämättä, ja ostimme ne puoleen hintaan. Ehdimme paikoillemme klo 21 juuri Britneyn aloittaessa, ja keikka oli loistava kokemus. Kiitos tästäkin kokemuksesta kuuluu GO!-säännölle.

GO or no-go? GO!

– Mikael Mäkinen

Advertisements
Kategoriat:Uncategorized
  1. Tero
    syyskuu 28, 2009 9:17 pm

    Jumankauta kun tuntuu, että tämän blogin taso nousee jatkuvasti. Upeaa! Joka kerta kun luen tätä, tulee sellainen fiilis, että joku teistä on osannut kiteyttää jonkun erinomaisen itsestään selvyyden uudesta näkökulmasta tänne. Ainakin minä saan inspiraatiota, joten kiitos siitä kaikille!

    -Tero ”Go -säännön ehdoton puolesta puhuja” Isokauppila

  1. heinäkuu 4, 2010 5:34 pm

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: