Etusivu > Uncategorized > Brasilia – rakkaus urheiluun

Brasilia – rakkaus urheiluun

Olen asunut nyt yli kolme kuukautta Rio de Janeirossa, ja pidän näkemästäni. Yksi suurimmista syistä on brasilialaisten suuri rakkaus urheilua kohtaan., jonka jaan sataprosenttisesti. Brasilialaiset pienistä lapsista vanhoihiin eläkeläisiin liikkuvat säännöllisesti ja nauttivat urheilusta.

Vaikka kauneusleikkaukset ovat Brasiliassa arkipäivää, niihin saa jopa muutaman vuoden osamaksusopimuksen, yksi suurimmista syistä brasilialaisten vartaloiden kauneuteen ja komeuteen on varmasti aktiivisessa elämäntavassa. Brasilialainen ruokavalio ei ole siitä terveellisimmästä päästä, sillä ihmiset syövät paljon punaista lihaa ja ranskalaisia sekä juovat uskomattoman paljon olutta ja virvoitusjuomia. Täällä ei ole harvinaista nähdä tyttöporukkaa ravintolassa, jonka pöytä on täynnä olutpulloja. Kaloreiden polttamiseen tarvitaan siis paljon liikuntaa.

Ja liikuntaahan Brasiliassa riittää, johon Rion rannat ovat oma lukunsa. Ihmiset juoksevat vauhdikkaasti Copacabanan ja Ipaneman rantakatuja vuorokauden ympäri oli sitten +40 tai kaatosade. Helle ei estä myöskään kuntosaleilla kävijöitä, ja kaikilla edes vähän rahaa omaavilla on kuntosalikortti. Ja jos ei ole niin rantakaduilla on maksuttomia kuntopaikkoja, jotka eivät todellakaan ole tyhjiä, ja on hauska nähdä katukaupustelijoita vetämässä leukoja kesken työpäivän. Kuntosaleilla ei voi olla liikaa peilejä, sillä ihmiset käyttävät vähintään yhtä paljon aikaa itsensä peilistä katsomiseen kuin harjoitteluun. Mutta vartalot ovat siinä kunnossa, että aikaa salilla vietetään joka tapauksessa.

Mielenkiintoinen fakta brasilialaisessa urheilussa on vahvuus nimenomaan joukkueurheilussa. Brasilialaiset yksilöurheilijat ovat vähissä ottaen huomioon lähes 200 miljoonaisen väestön, kun puolestaan joukkuelajeissa tulee enemmän menestystä. Joukkuelajeissa brassiyksilöt kuitenkin nousevat esiin monia muita maita vahvemmin, joten voidaankin puhua suurista yksilöistä joukkueen sisällä.

En ole todellakaan kateellinen Brasilian jalkapallomaajoukkueen valmentajalle Dungalle. Brasilian maajoukkue kesäkuun MM-kisoihin julkaistiin toissaviikon tiistaina, ja jokaisella brassilla on oma mielipide joukkueesta. Julkaisutilaisuus tuli suorana lähetyksenä, ja pelaajien kuvien tullessa ruutuun ihmiset kävivät tulikuumina, kun Ronaldinho, alkoholi- ja motivaatio-ongelmista kärsivä Adriano sekä vasta 18-vuotias Neymar jäivät joukkueen ulkopuolelle. Spekulaatiot tulevasta joukkueesta kävivät kuumana koko alkuvuoden ja jälkilöylyt jatkuvat aina seuraaviin kisoihin mikäli Etelä-Afrikasta ei tule mestaruutta.

 

Painikin käy rantaurheilusta Brasiliassa

 

Brasilialaiset rakastavat ainoastaan voittajia, ja hyvä taistelu ei riitä, jos ei tule voittoa. Saman näkee rantapeleissä, jossa pelaajat pelaavat sata lasissa ja voitto mielessä. Olen käynyt pari kertaa kokeilemassa rantafutista, ja hiekalle ei todellakaan voi mennä höntsäilemään tai huudetaan heti vaihtoon. Ja nyt puhutaan kuitenkin vapaa-ajan rantafutispeleistä. En pysty edes kuvittelemaan Brasilian maajoukkueen painetilaa neljän vuoden päästä kotikisoissa.

Sunnuntait ovat täällä tarkoituksen mukaisesti pyhäpäiviä. Ihmiset menevät rannalle pelaamaan friscobolia, jalkapalloa, rantalentopalloa tai vain hölkkäilevät rantakaduilla. Sunnuntait huipentaa Brasilian liigan pelit, jotka saavat ihmiset jäämään baareihin rannan jälkeen katsomaan joko oman tai kilpailijajoukkueensa menestystä. Vaihtoehtona on myös live-peli lähes 100 000 ihmisen kapasiteetin omaavalla Maracanalla. Ja kaikilla brasilialaisilla on oma joukkue, ja Rio de Janeirossa sellainen tulee olla myös muualta muuttaneilla. Brasilian suosituimpana joukkueena pidetään Riosta kotoisin olevaa Flamengoa, jolla on tilastojen mukaan jopa 45 miljoonaa fania.

Urheilu ja jalkapallo on paras tapa aloittaa keskustelu ventovieraan kanssa Brasiliassa. Italialainen ystäväni kertoi illallisestaan kauniin brasilialaisneitokaisen kanssa, joka puhui taukoamatta jalkapallosta, ja poistui illallipöydästä, kun herra kertoi kannattavansa kilpailevaa joukkuetta. Olisi vaikea kuvitella vastaavaa tilannetta Suomessa.

Toivoisin näkevän Suomessa vastaavanlaista urheiluinnostusta kuin Brasiliassa. Taidamme tarvita oman Copacabanan sen luomiseen…

– Mikael

Kategoriat:Uncategorized
  1. toukokuu 26, 2010 10:52 am

    ”Taidamme tarvita oman Copacabanan sen luomiseen…”

    Mitä sää siellä sönkkäät?!? Onhan meillä Hietsu. Ja Tampereella on Pyntsä. Eiks se ole sama? 🙂

  2. mikaelmakinen
    toukokuu 26, 2010 12:26 pm

    Ja Porissa Yyteri, mutta harvemmin niitä lenkkeilijöitä näkyy rannoilla, varsinkaan talvella… 🙂

  3. Juho
    toukokuu 28, 2010 8:34 am

    ”…hiekalle ei todellakaan voi mennä höntsäilemään tai huudetaan heti vaihtoon.”

    Tähän se kaikki mielestäni kiteytyy.

    NuoriSuomiKaikkiPelaaKenellekkäänEiSaaTullaPahaMieli -meininki on näivettänyt suomalaisen urheilun. Voittaminen on olennainen osa urheilua. Jos pelit päättyvät aina tasapeliin, niin kuka sellaista pitemmän päälle jaksaa.

  1. No trackbacks yet.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: