Etusivu > Uncategorized > Riippuvainen

Riippuvainen

Hei, olen Mikko ja olen uutisriippuvainen. Ennen luin uutisia useita kertoja päivässä. Eniten minua kiinnostaa Bisnes- ja IT-uutiset. Viihde, urheilu yms. ei sitten ollenkaan ja olenkin bannannut ne käyttämästä uutissivustosta.

Jos riippuvuuksista yksi pitäisi valita, en mielestäni ole kuitenkaan kaikkein heikoimmassa tilanteessa. Riippuvuus on kuitenkin riippuvuus ja se ei ole koskaan hyvä asia. Katsotaan lähemmin joitakin tunnettuja ja vähemmän tunnettuja riippuvuuksia:

Tunnettuja riippuvuuksien aiheuttajia ovat esimerkiksi:

  • Tupakka
  • Alkoholi
  • Huumeet
  • Pikaruoka

Yllä mainitut ovat kaikille itsestään selvyyksiä ja kukaan ei kyseenalaista niiden huonoja puolia. Sen sijaan huonommin tunnettuja riippuvuuksien aiheuttajia ja pitkällä aikavälillä yhtä epäterveellisiä henkiselle ja fyysiselle terveydelle ovat mm:

  • Televisio
  • Internet (surffaus ilman päämäärää)
  • Uutiset (seuraaminen tietokoneella tai kännykällä lähes jatkuvalla syötöllä)
  • Sähköposti (uusien sähköpostien tutkimista vähän väliä)
  • Pelaaminen (tietokone, konsolit, kännykät yms.)
  • Sosiaalinen media (Facebook, Twitter, Foursquare yms.)
  • Etc.

Riippuvainen yleensä kieltää yllä mainitut järkeilemällä esim. sähköpostia on pakko lukea 10 minuutin välein, muuten tärkeä posti asiakkaalta saattaa mennä sivu suun. Uutisia on pakko seurata minun alallani, jotta osaan tehdä oikeat liikkeet liiketoiminnassani tai on tärkeää seurata ystävieni statuspäivityksiä, koska muuten jään jälkeen ystävieni tärkeistä tapahtumista.

Kaikki nämä järkeilyt ovat kuitenkin täyttä p****a! Mikään asiakkuus ei ole kiinni kymmenestä minuutista, tunnista tai edes parista tunnista. Jos on, asiakas kyllä soittaa. Jos et ole ammattilaissijoittaja, sillä ei ole mitään väliä vaikka et seuraisi uutisia pariin päivään ja tärkeimmät uutiset kuulet aina joltain muulta. Ja ystävien statuspäivitykset.. eiköhän se ole paljon mukavampaa kuulla asiat ystävältä itseltään, kuin lukea netistä Kyllä he asiansa kertovat.

Pelaamista ja televisiota ei kovin monesti voi järkeilläkään. Ainakaan minä en ole keksinyt mitään ”järkeviä” syitä niille. Molempia voi tehdä silloin tällöin, sillä välillä on ihan hyväkin laittaa aivot narikkaan ja vain viihdyttää itseään. Mutta rajansa kaikella! Television ei tarvitse olla koko aikaa päällä, eikä sähköpostien ja uutisten tarvitse päivittyä sillä samalla sekunnilla, kun ne on julkaistu.

Syy miksi me jäämme koukkuun näihin asioihin on onnistumisen ja tarpeellisuuden tunteen tyydyttäminen. Kun löydät hauskan asian netistä, nouset pelissä uudelle tasolle tai naurat kuinka hölmöjä ihmiset ovat saippuaoopperassa, tunnet itsesi onnistuneeksi ihmiseksi (endorfiiniä, mielihyvähormonia, erittyy kehoosi). Kun saat mailin tai joku on kirjoittanut jotain seinällesi Facebookissa, tunnet itsesi tarpeelliseksi (jälleen endorfiiniä erittyy kehoosi). Niinpä tasaisin väliajoin tarkistat viestit, katsot saippuaoopperaa, pelaat pelejä yms., vain jotta voisit saada seuraavan endorfiiniannoksen.

Tämä ei kuitenkaan johda mihinkään muuhun kuin turhaan istumiseen näytön, television tai tietokoneen ääressä, terveyden ja OIKEIDEN sosiaalisten suhteiden kustannuksella, ilman todellista kehitystä mihinkään suuntaan.

Itse olen tehnyt päätöksen, että luen uutisia vain kerran viikossa puolen tunnin ajan. Päivitän sähköpostin manuaalisesti muutamaan kertaan päivässä sekä pyrin vastaamaan viesteihin vain silloin. Facebook… olen siellä ja käytän sitä keskimäärin kaksi kertaa kuukaudessa. Mitään ilmoituksia sieltä ei sähköpostiini tule. Televisiota en katso, pelejä en pelaa ja netissä en enää surffaa ilman päämäärää. Ne olen korvannut kirjojen lukemisella ja kirjoittamisella. Kaiken ylimääräisen ajan käytän asioihin, jotka vievät minua suuntaan johon haluan mennä.

Haastankin sinut vastaamaan itsellesi muutamaan kysymykseen:

  • Jos vietät monta tuntia päivässä ruudun ääressä pelaamassa pelejä tai katsomassa saippuaoopperaa, elätkö omaa elämääsi vai virtuaalihahmon elämää?
  • Onko järkeä nauttia muiden elämästä kotona pölyisessä huoneessa, kun mahdollisuus olisi mennä lähimetsään tai –puistoon puolison sekä ystävien kanssa ja nauttia yhteisestä ajasta ja omasta elämästä?
  • Jos luet sähköpostisi vain muutamaan kertaan päivässä ennalta päättämääsi aikaan ja käytät siihen yhteensä tunnin, pystytkö vapauttamaan aikaa tuottavampaan tekemiseen?
  • Näetkö järkeväksi vaihtaa päättömän nettisurffauksen kehittävään lukemiseen tai kuntoiluun?
  • Jäätkö jälkeen maailman menosta, jos luet uutisia kerran tai kaksi kertaa viikossa puolen tunnin ajan?
  • Löydätkö mitään muita riippuvuuksia itsestäsi, jotka voisit korvata hyödyllisemmillä tavoilla?

 

 

Kategoriat:Uncategorized
  1. marraskuu 7, 2010 6:54 am

    Kova! Vahvoja ja tärkeitä ajatuksia.

    Itselleni ehkä suurimmat riippuvuudet ovat urheilun ja ravinnon kautta tulevat riippuvuudet. Normaali terveellinen elämä olisi mahdollista saada aikaan paljon pienemmälläkin mitä itse teen, mutta siitä on tullut elämäntyyli joka vie mukanaan. Aina minä en hallitse sitä vaan se hallitsee minua; joka varmaan on riippuvuuden yksi määritelmä. Ellen saa päivittäistä urheiluannosta tulen kiukkuiseksi. Ellen saa aamulla juodakseni tarpeeksi laadusta nestettä tulen kiukkuiseksi. Tämä on tavallaan demoni jota yritän hallita.

    Mielenkiintoista olisi myös kysyä onko riippuvuudet pakollisia ihmisen onnellisuudelle. Siis onko meillä pakko olla joku riippuvuus – positiivinen tai negatiivinen.

  2. Matti
    marraskuu 10, 2010 11:20 pm

    Hyviä mietteitä!

    Olen vahvasti samalla kannalla uutisten seuraamisesta. Valtamedioissa jutut ovat usein aivan liian pintaaraapivia ja journalismi pitää kaivaa syvemmältä. Olen itse huomannut että voin päivittää itseni viidessä minuutissa viikossa maailman tärkeimmistä poliikan sekä talousalan uutisista lukemalla The Economistin summaryt. Voin sitten porautua syvemmälle aiheisiin jotka kiinnostavat.

    Teron kanssa olen samoilla linjoilla urheilun suhteen nyt kun olen taas tähän (positiiviseen) oravanpyörään ajautunut.

    Olen viimepäivinä miettinyt sosiaalisten medioiden tärkeyttä. En ole itse ollut ikinä kova facebookkaaja saati sitten twiittaaja. Uskon kuitenkin että verkostoitumiseen näillä saiteilla kannattaa panostaa. Olen ollut hieman aktiivisempi (lue: vähemmän pasiivinen) LinkedInin käyttäjä ja olen saanut yhteydenottoja mielenkiintoisilta tahoilta. Olen samaa mieltä siitä että näillä saiteilla roikkuminen muiden statusten ylenpalttinen ”vakoilu” ei ole hyvin käytettyä aikaa.

    Omista (haitallisista) riippuvuuksista tulee mieleen kahvi. Tuplaespresso tulee joka ikinen aamu juotua. Olen kuitenkin vähentänyt kahvinjuontia päivällä ja mieluummin hörpin vettä sekä teetä.

  3. marraskuu 11, 2010 9:12 pm

    Hyvä Mikko!

    Muutama viikko sitten huomasin olevani jälleen kerran järkyttävän riippuvainen siihen tunteeseen minkä saan, kun laatikkoon poksahtaa maili tai Facebookissa toimintaani kommentoidaan. Kyse on juurikin addiktiosta, jonka aiheuttaa mainitsemasi euforian tunne. Sitä hakeutuu enemmän ja enemmän verkottomaan tilaan, jotta keskittyminen pysyy kontrollissa. Itselleni tärkeäksi työkaluksi on muodostunut kynä ja paperi. Esimerkiksi ennen presentaation tekemistä suunnittelen sisällön paperille, jolloin sisältö/ajatus ei jää kaiken visuaalisen työn varjoon. Kokonaisuudesta tulee eheämpi. Tätä pystynee hyvin soveltamaan moneen suunnittelutyöhön.

    Asiaan liittyen tuore e-kirja:

    http://zenhabits.net/focus-book/ (121 sivua ilmaista hyvää)

  1. No trackbacks yet.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: