Etusivu > elämä, Kiitos, terveys, The Secret, ystävä > Kiitollisuudesta

Kiitollisuudesta

Hieman yli vuosi sitten, kaksi päivää ennen jouluaattoa, sain lahjaksi kiitollisuuskirjan. Kirja on Rhonda Byrnen käsialaa. Samainen henkilö on koostanut myös teoksen The Secret josta moni teistäkin lienee joskus kuullut. Ajattelin tuolloin, että vuoden 2010 tammikuusta alkaen alan kirjoittaa kiitollisuudenajatuksieni ylös tähän teokseen. Joulukuussa 2010 huomasin, että kirjani oli edelleen tyhjä. Nyt, uudenvuoden kynnyksellä, olikin mielestäni hyvä pysähtyä ja ajatella hetki taaksepäin. Vaikka en ole kirjoittanut kirjaani edes yhtä sanaa, olen kuitenkin edes jossakin määrin ollut kiitollinen. Mielestäni en kuitenkaan riittävästi ja uskon tämän olleen yksi vaikuttava tekijä siinä, että en saavuttanut kaikkia viime vuodelle asettamiani tavotteita. Itse asiassa huomaan nyt, että jotkut todella kriittiset kiitollisuuden hetket ovat menneet minulta täysin ohitse. Nyt onkin mielestäni korkea aika kiittää viidestä itselleni tärkeimmästä asiasta viime vuodelta.

1. Terveys. Huomasin vuoden 2009 lopussa olevani kaikkea muuta kuin hyvässä kunnossa. Olin tullut todella kauaksi siitä missä kunnossa olin joskus nuorempana ollut. Olin menettänyt todella paljon energiaa ja sain sitä lähinnä kahvista tai muista piristävistä juomista. Silloin ystäväni Jaakko Murtomäki alkoi opettaa minulle tietoa ravinnosta. Samalla hän antoi minulle tietoa siitä kuinka minun kuuluisi liikkua ja minkälainen määrä liikuntaa minun tilanteessani olisi optimaalinen saamaan minut parempaan kuntoon. Totuus on, että edelleen on paljon asioita joita ei välttämättä olisi hyvä suuhunsa tunkea, mutta haluan myös tehdä asiat siten, että minulla itselläni on aina hyvä olla. Vuoden lopussa voin kertoa, että muutaman ylä- ja alamäen jälkeen olen nyt n. 12 kiloa terveempi ja tarkkailen nykyään enemmän sitä, mitä laitan suuhuni.

2.  Ystävät. Varmasti myös viimeisen vuoden aikana on ollut hetkiä, kun en ole ollut se maailman paras ihminen pitää lähettyvillä, mutta omista puutteistani huolimatta minut on hyväksytty sellaisena kuin olen. Tämän vuoden aikana olen myös saanut kaksi uutta ystävää tutustuttuani näihin ihmisiin paremmin. Siksi tahdonkin kiittää Antti Honkasta ja Henri Vasaraa alkaneesta ystävyydestä. Lisäksi haluan kiittää Antti Siitamaa siitä, että olet aina ollut kuuntelemassa, jos itsellä ei ole välttämättä ollut se kaikkein parhain fiilis. Listaa voisi jatkaa todella pitkälle. Yhteisesti haluan kuitenkin sanoa jokaiselle ystävälleni yhden, ison sanan: kiitos.

3. Työ. Jos en vuoden 2006 syksyllä olisi kävellyt ensi kertaa sisään nykyisen työpaikkani ovesta, olisi tässä elämässä valehtelematta jäänyt kokematta paljon itselleni tärkeitä asioita. Olen todella kiitollinen siitä, että olen saanut työskennellä ympäristössä, jossa ihminen on keskipiste eikä itsestäänselvyys. Olen nauttinut myös siitä, että olen päässyt tekemään asioita paljon haluamallani tavalla ja kehittynyt valtavasti ihmisenä. Tämän yhteydessä haluan myös kiittää omaa esimiestäni, Veera Ketolaa, ymmärryksestä ja kannustuksesta viimeisen vuoden aikana.

4. Perhe. Ilman omia vanhempiani en olisi edes puoliksi se ihminen joka olen tänä päivänä. Tämä on yksi isoimmista kehityksen paikoistani kiitollisuuden saralla, mitä tulee vuoteen 2011. Viimeisen vuoden aikana olen unohtanut liian usein osoittaa kiitollisuuteni heille jotka ovat aina tukeneet ja auttaneet hädän hetkellä. Tahdon myös kiittää isosiskoani ja onnitella häntä yhdestä hänelle tärkeästä tavoitteesta: ison ja rakastavan perheen saaminen ja siitä kiinni pitämisen.

5. Nauru. Uskon siihen, että kulunut vuosi ei olisi ollut mitään ilman lukuisia onnen ja naurun hetkiä, hyviä läpänheittoja ja spontaaneita, hauskoja hetkiä. Siispä kaikille teille, jotka olette saaneet minut viimeisen vuoden aikana nauramaan, tahdon sanoa kiitos. Viimeisen vuoden aikana ei ole ollut yhtään päivää milloin en olisi nauranut.

Vuosi sitten en sanonut ääneen kirjoittavani kiitollisuusajatuksiani kiitollisuuskirjaani. En myöskään ymmärtänyt kirjoittaa lupaustani ylös näkyville. Tänä vuonna lupaan, että kirjani tulee täyttymään. Virheistään voi oppia ja isoin oppi viime vuodelta itselleni on se, että olen ottanut monta asiaa itsestäänselvyytenä ja annettuna, osaamatta välttämättä arvostaa sitä mitä minulla on ollut tai mitä olen saanut.

Kiitollisuuden vuotta 2011 jokaiselle.
– Petri Nikula.

Advertisements
  1. Ei kommentteja.
  1. No trackbacks yet.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: