Jarkko Huovila, suunnistaja

Suunnistuksen arvostus on viime vuosina kasvanut paljon, varsinkin median silmissä. Kilpailuja televisoidaan enemmän kuin koskaan ennen ja sponsoritkin sijoittavat tähän lajiin enemmän kuin aikaisemmin. Tässä kestävyyslajissa fyysisen huippukunnon lisäksi kilpailun ratkaisee monasti pääkopan sisällä tehdyt pienet valinnat, jotka näkyvät joko onnistuneina reitinvalintoina tai eksymisinä metsässä. Kestävyysurheilussa menestys tulee työn kautta ja maailman huiput ovat monasti tehneet 15‐25 vuotta töitä päästäkseen lajin parhaimmistoon. Jarkko Huovila on yksi niistä.

Meriitit:

MM – kisat:

  • Kulta – viesti, Tampere 2006
  • Hopea – keskimatka, Århus 2006
  • Hopea – viesti, Århus 2006
  • Pronssi – keskimatka, Aichi 2005
  • Hopea – viesti, Rapperwil-Jona 2003

EM – kisat:

  • Kulta – viesti, Roskilde 2004
  • Hopea – keskimatka, Roskilde 2004

PM – kisat:

  • Kulta – keskimatka, Bornholm 2007

Maailmanmestari Huovila on kerennyt saavuttamaan mittavan uransa aikana paljon, mutta nälkää riittää vielä tulevillekkin vuosille. Tärkeimmät merkkipaalut tähän mennessä ovat ehdottomasti olleet henkilökohtaiset mitallit MM‐ ,EM‐ ja PM –kilpailuissa, sekä MM‐viesti saavutukset. Huovila kiteyttää osan oman polkunsa highlighteja sekä suurimpia oppeja hartaan pumppaamisen jälkeen, toivoen niistä olevan apua myös muille.

Uravalinta: ” En koskaan ole kuvitellut olevani mikään työmaailman uraohjus, ammatiurheilu on aina kiinnostanut enemmän. Nuorena tuli harrastettua kaikenlaista, mutta pienen paikan pojalle ei joukkuepeleissä paljoa seuraa ollut, joten yksilöurheilu oli luonnollinen vaihtoehto. Ensimmäiset rastit kävin etsimässä 12‐13 vuotiaana ja 15‐16 vuotiaana suunnistuksesta oli muodostunut tärkein urheilulaji minulle.”

Positiivinen ajattelu:

”Positiivinen ajattelu on asia joka on varmasti vaikuttanut urani etenemiseen erittäin paljon. Jälkeenpäin ajateltuna monet suurimmat pettymykset ovat jääneet uralla parhaiten mieleen. Nuo muistot ovat myös niitä asioita jotka ovat kehittäneet minua suunnistajana hyvin paljon. Jokaisesta asiasta löytyy hyviä puolia, se on ajattelijasta kiinni mitä mieltä mistäkin asiasta on.

Määrätietoisuus ja kurinalaisuus:

”Olen kasvattanut itseni kylmäksi tavoitteiden suhteen. Vaikka nautin viestisuunnistuksesta suunnattoman paljon, ovat päätavoitteeni henkilökohtaisissa kisoissa. Minun kohdalla se tarkoittaa priorisointia. Suunnistus menee monen asian edelle ja usein valinnat tehdään suunnistuksen ehdoilla. Määrätietoisuus näkyy myös arjen pienessä valinnoissa ja monet pienet päätökset vaikuttavat paljon isossa kokonaisuudessa. Oman suunnitelman toteuttaminen vaati myös paljon kurinalaisuutta, jonka takia on tärkeää olla syyt selvillä miksi mitäkin asioita tekee.”

Parhaiden seurassa oppii parhaiten:

”Yksi urani käännekohdista oli 2000 luvun taite, jolloin kevätkaudella kärsin polvivammasta. Loukkaantumisen aikana kerkesin ajattelemaan tulevaisuuttani rauhassa ja halusin kehittää itsenäni entistä enemmän, entistä nopeammin. Otin loppukaudesta yhteyttä suunnistuksen mekkaan, Norjan Haldeniin. Minusta oltiin kiinnostuneita ja 6kk päästä asustinkin jo Norjassa, paikassa jossa minulla oli paljon opittavaa muilta.

Haldenista on vuosien varrella tullut monta maailman luokan suunnistajaa, siihen vaikuttavat varmasti erittäin ammattimainen harjoittelu sekä sparraaminen muiden eri maiden huippujen kesken. Omalla kohdallani lajiharjoittelu tuplaantui entiseen verrattuna ja heti seuraavana vuonna Tampereen MM‐kisoissa olinkin jo mitalleilla. En usko että olisin tänä päivänä tässä pisteessä ilman tuota seitsemän vuoden Norjan reissua.”

Henkiset ominaisuudet:

”Urheilijan pitää olla itsensä kanssa sujut. Kilpaileminen tapahtuu itselle, ei kenellekkään muulle. Halu pitää aina löytyä itsestä. Vaikka tavoitteet ovat ne asiat mitkä ajavat eteenpäin, pitää matkasta nauttia. Suunnistus on sellainen laji mitä ei todellakaan tehdä rahasta, joten on hyvä että keinutuoliin jää edes hienot muistot.

Urheilijan pitää myös pystyä uskomaan itseensä, sillä on erittäin suuri merkitys lopputuloksen kannalta. Pitää kuitenkin olla realistinen, kestävyyslajeissa kehitys tapahtuu portaittain, eikä palkintopallille sattumalla päästä. Henkisillä ominaisuuksilla on myös itse suorituksen kanssa paljon tekemistä, sillä tärkeissä paikoissa painetta pitää pystyä sietämään.

Myös tukijoukkojen tärkeys on äärettömän suuri, eikä sitä pysty ikinä liikaa korostamaan.”

Toistojen tärkeys:

”Monasti tärkeät kilpailut jännittävät niin paljon että niitä rupeaa jopa vihaamaan. Pikku hiljaa kun toistoja tulee, pahoista ja vaikeista paikoista oppii nauttimaan, jolloin suorittaminenkin sujuu paremmin. Minulla perussuorittaminen on niin automaatiotasolla, etten joudu sitä miettimään yrikseen. Kerralla pystyy kunnolla keskittymään yhteen tai kahteen asiaan, ei enempään. Nykyään hyvin suurella todennäköisyydellä onnistun kisassa kuin kisassa, näin ei todellakaan ollut 10 vuotta sitten.”

Jarkko Huovila tulevaisuudessa?

”Tänä päivänä suurimmat nautinnot saan omien rajojeni löytämisestä. Kun pystyn kehittämään itsenäni paremmaksi kuin koskaan aikaisemmin, menestys tulee varmasti sen mukana. Aktiiviuran jälkeen urheiluharrastuksien lisäksi päivään kuuluu aikaa ystäväpiirille, perheelle ja vapaa‐aikaa itselle. Ja tottakai oma terveys on minulle tärkeää.”

Viesti kaikille?

”Täysillä, muttei tosissaan. Toisin sanottuna pilke silmäkulmassa. Itse arvostan paljon sitä kun ihminen heittäytyy johonkin asiaan täysillä, katsoen mihin omat rahkeet riittävät. Matka tavoittee‐ seen on hienoin asia, siittä ihminen saa eniten.”

Huovilasta näkee että henkinen tasapaino on löytynyt, rauhallisuus näkyy jokaisesta asiasta. Mies todella nauttii tekemisestään ja ennen kaikkea tietää mitä tekee. Huovila on malliesimerkki siittä kuinka määrätietoinen ja periksiantamaton työ kantaa lopulta hedelmää. Toivottavasti tulevina kausina omat todelliset rajat löytyvät! Forsal kiittää ja kumartaa.

%d bloggers like this: