Etusivu > Tero Luoma > Argumentoinnin taito

Argumentoinnin taito


Suomalainen opettajakeskeinen koulujärjestelmä ei perinteisesti opeta väittelemään. Tietyissä kulttuureissa, kuten Iso-Britanniassa, väittelemisen taito on keskeinen osa keskustelukulttuuria. Väitteleminen ei tarkoita riitelemistä eikä henkilöiden välistä huonoa kemiaa vaan asioiden miekkailua argumentaation aseilla. Oman mielipiteen esille tuominen ja sen taitava argumentointi puoleensavetävillä perusteluilla ovatkin arvokkaita taitoja niin työelämässä, parisuhteessa kuin arkisissa tilanteissakin. ”Saat sen minkä neuvottelet” kiteytti Juhana Torkki teoksessaan Neuvotteluvalta. Tätä soveltaen voisi sanoa, että saat elämässäsi juuri niin paljon kuin pystyt perustelemaan.

Argumentointitekniikoita

Mitä keinoja on olemassa mielipiteiden voittamiseksi? Miten saan painoarvoa omalle asialleni? Ohessa on lyhyt listaus yleisesti käytetyistä argumenteista.

1. Asiantuntijoihin vetoaminen (tittelit): ”Professori toteaa, että omakotiasuminen on kannattava asumismuoto”.

2. Puhujakategorialla oikeuttaminen: ”Lapsiperheiden yleisin asumismuoto on omakotitalo”

3. Numeroargumentointi ja määrällistäminen: ”Suomalaisista 65% asuu omakotitalossa, joten se on hyväksi havaittu asumismuoto”.

4. Esimerkit: ”Esimerkiksi Möttösen perhe hankki juuri oman talon ja ovat viihtyneet hyvin”.

5. Sananparret: ”Oma koti kullan kallis”

6. Tämän hetken korostaminen / Kiireellisyyden painostus: ”Juuri nyt on oikea aika hankkia oma koti”

7. Ääri-ilmaisujen käyttö: ”Kaikki haluavat asua omassa talossa”

8. Toisto: ”Omakotiasuminen on kannattavaa… ja omakotitalo tulee taloudellisesti edullisemmaksi.”

9. Vasta-argumenttiin varautuminen (Puolustaudutaan joltakin jo etukäteen): ”Omakotitalossa asuminen on mukavaa ja pihatöidenkin tekeminen sujuu leppoisasti”

10. Me-retoriikka (Me ja muut): ”Me omakotitalon omistajat pystymme nauttimaan omasta pihamaasta, toisin kuin kerrostaloasujat.”

11. Etäännyttäminen omista intresseistä: ”En ole mikään puhumaan omakotiasumisen puolesta, mutta olen kuullut, että se on kannattavaa.”

12. Yleisen passiivin käyttö / Tosiasiat puhuvat puolestaan siten, että toteaja katoaa: ”Yleisesti ottaen omakotiasumista on pidetty kannattavana asumismuotona.”

12. Metaforat: ”Koti, uskonto, isänmaa ovat perinteisesti olleet vahvoja suomalaisarvoja”

13. Kolmen lista: ”Omakotiasuminen on kannattavaa, vaivatonta ja turvallista.”

14. Kuvat: Teksteissä ja esityksissä synnyttämässä haluttua mielikuvaa

15. Väliotsikot: Teksteissä ja esityksissä kiteyttämässä sanoman keskeisin viesti

Tehtävä pohdittavaksi

  1. Tarkastele seuraavasta lukemastasi lehdestä, millaista argumentaatiota siinä on käytetty. Ovatko perustelut paikallaan? Vakuuttavatko ne sinut? Onko kerrottu asia totta? Millä perusteella?
  2. Kuuntele seuraavan tapaamasi henkilön argumentaatiota. Onko hän uskottava vai tyhjäntoimittaja? Miten hän yrittää vakuuttaa sinut ostamaan tarinansa? Miten hän reagoi, jos kyseenalaistat hänen argumenttinsa?
  3. Mieti, kuka on sinun mielestäsi vakuuttavin henkilö? Keneltä ostaisit käytetyn auton? Tarkkaile uutistenlukijoita, kuten eläkkeelle jäänyttä Arvi Lindiä tai johtavia poliitikkoja. Miten he vakuuttavat?
  4. Tarkastele omaa argumentaatiotasi. Millä menetelmillä sinä viet mielipiteesi maaliin?

Lisätietoja

http://en.wikipedia.org/wiki/Argumentation_theory

// Tero Luoma

Kategoriat:Tero Luoma
  1. 25 heinäkuun, 2010 8:12 pm

    Mulle argumentointi on vain osa retoriikan vaikutuskeinoja. Retoriikka on siis sellainen yläkäsite jota suomalaisissa kouluissa saisi opettaa paljonkin enemmän. Eli jos oikein olen ymmärtänyt Logos on yhtä kuin argumentin asiasisältö, Ethos on sama kuin puhujan uskottavuus ja Pathos viittaa yleisön tunnetilaan. Mun mielestä yllä olevat tekniikat ovat tehokkaita ja hyviä ymmärtää, mutta kaiken runko on argumentoijan tyyli. Ja tietenkin juuri se mitä tyyliä soveltaa missäkin tilanteessa ja kenenkin kanssa.

    Suomalainen on maailmalla aika usein sääntöjä noudatteleva lammas, jota ihmiset muista OECD maista pompottelevat oman mielensä mukaan (huomaa retorinen kärjistys jolla yritän luoda provosoivaa tunnelmaa tähän blogiin). Kyllä monella jää luu vielä käteen (huomaa pikku nokkela metafora) ellei ala oikeasti panostamaan retoriikkaan ja sitä kautta myös kaimani nostamaan argumentointiin.

    Peace out,
    Tero The Kärkäs

  1. No trackbacks yet.

Jätä kommentti